Vauvan yökoulussa on edetty ihan kohtalaisesti: nyt hän syö vasta ensimmäisen kerran puoli neljältä aamulla, kun on saanut nukkumaan mennessä noin kahdeksalta edellisen kerran. Sitten tulee toinen imutus noin puoli kuudelta, mutta sitten hän ei enää juuri viitsisi nukkua, ehkä kuuteen tai vähän yli.

Eli imetyksen tolkkuun saaminen yöllä on hyvällä mallilla. Yöheräämiset jatkuvat tosin, mutta esim. viime yönä vauva heräsi ekan kerran vasta yhden kahden maissa ja sain painettua hänet takaisin pehkuihin ja tutin suuhun, nukahti pian. Alkuun hän heräili vartin välein riekkumaan, ja mies oli helisemässä.

Nyt toivotaan, että vauva oppisi pikku hiljaa nukkumaan ainakin sinne puoli neljään heräilemättä, tai jos herää niin että osaisi itse tyynnytellä itsensä takaisin uneen. Ja sitten kun saisi vielä aamuun tunnin lisää unta... ei ole auttanut vaikka olemme typistäneen aamupäivän unosista.

Joka tapauksessa kehitys rauhallisempaan uneen on hienoa, ja vauva tuntuu oppivan nopeasti, mitä häneltä toivotaan. Päivällä annan rintaa oikeastaan aina, kun vauva sitä hamuaa, ja läheisyyttä muutenkin niin paljon kuin hän vain huolii. Ajatuksena on siis: päivällä läheisyyttä tarpeeksi, jotta yöllä voidaan nukkua tyytyväisinä.