Täyteläistä äitielämää! Vauva ei ole vielä kahdeksaakaan kuukautta, mutta äitiyslomaa jäljellä alle kuukausi. Olo senkun paranee. Tulee sellainen olo, että koko äitiysloma on ihan huijausta, nythän sen vasta pitäisi alkaakin!

Vauva on tosi aktiivisessa vaiheessa, liikkuu hirmu vauhdilla ja ottaa askeleita sivusuunnassa, kädet tiukasti leikkikehän reunoissa kiinni. Mustelmia on polvissa ja päässä, mutta ei se menoaan tunnu ollenkaan hidastavan.

Äiti-sana kuuluu joka päivä kymmeniä kertoja, mutta beibi ei selvästikään kohdista sanojaan mihinkään erityiseen, kunhan hokee. Ilmeisesti hampaiden tulon vuoksi hän on hetkittäin kovin kärttyinen, mutta varsinkin aamuisin herättyään silti edelleen aurinkoinen.

Juuri nyt olen tyytyväinen mutsi. Sain välipäivinä levättyä ja katsoin jopa leffoja dvd:ltä. Elämä tuntuu oikealta ja täydeltä, vaikka auki olevat työkuviot ahdistavat hetkittäin. Mulla kun ei ole työpaikkaa, mihin palata, sitten kun hoitovapaa halutaan lopettaa.