41 + 2

Kiitos kannustavista kommenteista teille, jotka jännitätte kanssani!

Eilen iltapäivällä olin tuntevinani "kuukautiskiputyyppisiä" oireita muutaman tunnin ajan, ja ehkä supistuksiakin tuli, ei kylläkään mitenkään erityisen kipeitä. Minussa heräsi raivokas into ja toivo, että ehkä jo tänään. No, yö meni valvoessa levottomien jalkojen takia, eikä oireita enää ollut. Olikohan se eilinen vain psykosomaattista: kun oikein tahtoo jotain, kuvittelee oireetkin sen mukaisesti?

Kohta pakottaudun ulkoilemaan, ilma on niin upea. Tekisi mieli myös kantoliinan ostoon, ei onnistunut toissa päivänä. Löysin niin kalliin uuden, etten raaskinut ostaa. En tahdo maksaa liinasta montaa kymppiä, sillä sen tarpeellisuus käy ilmi vasta lapsen synnyttyä. Käytettynä pitäisi löytää. Yhdestä tutusta kaupasta se oli mennyt, kun harkitsin niin pitkään.

Lapsesta tuleekin siis horoskooppimerkiltään härkä, toisin kuin alun perin luulimme. Mikäs siinä, kuvaus härästä sopii minun makuuni ja omaan merkkiini mainiosti. Ei sillä, että uskoisin... mutta teoriassa siis ok.

Vappuvauva-ajatus herättää ristiriitaisia tunteita: olisi kivaa, että lapsella olisi ihan itsenäinen syntymäpäivä. Mutta tässä vaiheessa täytyy sanoa, että sama se, kaikki käy. Kunhan sieltä joku kaunis päivä syntyisi elävä, mielellään tervekin, lapsi, jota saisimme hoitaa ja rakastaa sydämemme kyllyydestä.

Synnytyspelkokin tuntuu hälvenevän, kun tilalle tulee raivokas halu saada lapsi maailmaan. Eniten pelottaa, että lapsella ei ole kaikki hyvin, että emme saakaan sitä perheeseemme jostain syystä. Neuvolan tädin mukaan kaiken pitäisi olla kuitenkin kunnossa, eli pelkoni on pään sisäistä, ei ulkoisista merkeistä nousevaa. Ensi maanantaille olen jo varannut ajan yliaikaisuustutkimuksiin. Kontrollissa tulee nyt käytyä aika usein, hyvä niin.