Tänään kaikki on taas paremmin. Ympäristötekijät vaikuttavat suoraan
olooni: jos on paljon ulkoapäin tulevia paineita, niin panikoituminen
on lähellä. Jos saa ymmärrystä ja tukea mieheltä, niin kummasti taas
jaksaa.
Alan pikku hiljaa pitää itseäni hermoheikkona, niin herkkää tämä elämä
nyt on. Eilen itkin, kun lapsi ei tahtonut illalla nukahtaa, vaan
imetys jatkui kaksi tuntia putkeen. Tänään lapsi on syönyt lyhyitä
sessioita ja nukkunut jo kahdet päiväunet, nukkuu parhaillaankin.
Kesä on ihanaa aikaa, mutta olisi kyllä kiva tavata enemmän tuttuja,
mielellään samassa elämäntilanteessakin olevia. Me olemme kuitenkin
maalla, jossa kavereita ei ole mailla halmeilla. Se tuntuu välillä
kurjalta, mutta toisaalta on hyvä rauhoittaa lapsen kanssa olemista
turhalta ihmisvilinältä.
Vauva hymyilee paljon, jokelteleekin jo pikkuisen. Nyt hän malttaa
hetkittäin olla itsekseenkin esim. sängyllä. Pystyn jopa pukeutumaan
ilman, että lapsen pitää olla koko ajan jonkun sylissä. Muuten hän
viihtyy erittäin paljon kantoliinassa, sylirepussa ja sylissä, tietyssä
asennossa.
Meidänkin lapsemme kärsii mahavaivoista, joita hoidamme erilaisilla
tipoilla. Odotan toiveikkaana, että kolmen kuukauden iän saavutettuaan
hän kärsisi niistä jo vähemmän.
Ennätyksiä: vauva nukkui yhtenä yönä 8 tuntia putkeen. Oma ennätykseni:
4 tuntia poissa vauvan luota, ja hän nukkui koko poissa oloni ajan. Ei
tarvinnut käyttää etukäteen lypsettyä maitoa.
Seuraavaksi toivon lapsenhoitoapua pariksi tunniksi lähipäivinä.
Ensisijaista olisi saada nukkua pitkät päiväunet rauhassa,
toissijaisesti kaipaisin hoitajaa pariksi tunniksi, että pääsisin
mieheni kanssa kahdestaan teatteriin.
tiistai, 10. heinäkuu 2007
Kommentit