Puolivuotiaan kanssa sitä nyt elellään! Ja onhan se hemmetin mukavaa, kun saa esitellä beibille ruokalajeja ja makuja. Meidän utelias lapsemme on ehtinyt maistella jo vaikka mitä, vähän epäortodoksisesti: avocado, banaani, peruna, maissi, parsakaali, kesäkurpitsa, porkkana, ruisleipä (suolaton ja hiivaton), tuore kurkku. Siis hän ottaa käteen palasen ja imeskelee, ei juuri ole kiinnostunut syömään kunnolla vielä. Huomenna on tarkoitus keittää koko perheelle puuroa ja kokeilla, josko vauvaa kiinnostaisi maistella.

Vierastamisen oireitakin on ilmassa, samoin yökukkumista ja uutuuteena, tai siis pitkästä aikaa: yökakkaamista. Eli heräilyä, heräilyä. Yritän heittää kotihommia yli laidan, ettei elämä menisi suorittamiseksi ja olemmekin vaunuilleet viime päivinä taas alkuaikojen malliin. Yhdestä haaveilen:

kunpa saisin rentouduttua vauvan päikkäreiden aikana joskus niin, että voisin lötkötellä sohvalla ja katsoa tallennettuja tv-ohjelmia. En ole tässä oikein onnistunut, kuten en osaa nukkua päikkäreiden aikana, ellei joku toinen katso vauvan perään. Ehkä on jo aika opetella.