Vauva alkaa olla kolmikuukautinen, ja rintamaito tuntuu vähenevän. Kun lypsän sitä, määrä on vain muutaman kymmenen millilitraa kerrallaan per tissi. Kun olen lähdössä muutamaksi tunniksi jonnekin, pitää lypsäminen aloittaa jo vuorokautta aiemmin, jos aikoo saada kokoon riittävästi. Ihmettelen mistä on kysymys.

Vauva on kuitenkin ihan pulska ja hyvinvoiva, osaakohan se imeä jotenkin eri tavoin kuin lypsyvehje, ja toisaalta, saakohan se kokonaismäärän kokoon usein toistuvan syötön ansiosta? En tajua tätä yhtälöä, ja harmittaa erityisesti, että en voi jättää lasta hoitoon kuin tunniksi kahdeksi ilman että tulee ongelmia maidontuotannon kanssa. Tänään olin poissa neljä tuntia, ja jo oli hankaluuksia, vaikka olin sekä pakastanut että laittanut jääkaappiin maitoa odottamaan.

Arvatkaa stressaanko! Äidinmaidonvastike on ihan hyvää ruokaa tällaisiin hetkiin, hätäavuksi, mutta se tuntuu niin tappiolta hyvin sujuneen imetyksen keskellä. Vitsi miten pöljää. Tietenkin pitäisi toimia vain tilanteen mukaan ja olla hermoilematta.

Joka tapauksessa haluan mennä silloin tällöin jonnekin, jotta voisin hyvin. Uskon vakaasti siihen nimittäin, että lapsi voi hyvin kun äiti voi hyvin. Ja siksi liika pinnistely ja kunnianhimo lapsen hoidon suhteen voi kääntyä tarkoitustaan vastaan.