Usein ajatellaan, ettei neli- viisikuinen lapsi vielä "ymmärrä" monestakaan asiasta. Tiedä hänen ymmärryksensä tasosta, mutta nauttia lapsi ainakin osaa. Me vietimme matkoilla aikaa kaupungilla, ravintoloissa ja huvipuistossa, ja vauva nautti aivan suunnattomasti ihmisistä ja jopa huvipuiston tunnelmasta. Matkan edetessä kuulimme vauvamme nauravan yhä useammin. Hän flirttaili ohikulkijoille ja antoi heille palkaksi ihanan hymynsä, jos sai sopivasti ihailevaa huomiota. Vauvan kanssa oli kiva matkustaa, koska ihmiset lentokonetta lukuun ottamatta suhtautuivat vauvaan erittäin positiivisesti ja huomioiden.

Mutta nyt olemme kotona taas. Vauva nukkuu kantoliinassa sylissäni ja kaikki on hyvin. On ihanaa olla kotona, ja arki näyttäytyy entistä houkuttelevampana, kun saimme hengähtää arkipuuhista toista viikkoa. Viime yönä vauva ei meinannut tunnistaa omaa sänkyään, vaan huusi muutamaan kertaan kesken uniensa. Aamuun mennessä tilanne oli korjaantunut, ja hän heräsi omassa vuoteessaan hymyssä suin.

Ilmavaivoista hän kärsi pitkin matkaa ja kärsii vieläkin: hurjia kovaäänisiä ja haisevia pieruja tulee. Syömäni keskieurooppalainen ruoka taisi olla vauvalle lievä koettelemus. Annoin hänelle tänään maitohappobakteeritippoja (rela) ja otin itsekin, jotta tilanne pikku hiljaa rauhoittuisi.