Mieli on valoisa, raskaus tuntuu suurelta lahjalta juuri nyt. Syy: en tiedä. Miehen kanssa on päästy keskustelemaan tilanteesta vähemmän paineisesti. Jos erotaan niin erotaan, nyt ollaan kuitenkin vielä yhdessä ja eletään ihan rauhallisesti.

Tuntuu kivalta ajatella, että lähiviikkoina voisi kuunnella sydänääniä, käydä verikokeissa, ottaa selvää onko lapsi elossa ja suht ok. Mies kyselee rauhallisesti, mitä olen ajatellut tehdä esim. joiden työkuvioiden kanssa, vaikuttaako raskaus niitä koskeviin päätöksiini. Olen puolestani yrittänyt kertoilla omasta etovasta olostani, neuvolasta, seulontatesteistä. Että ei tulisi tabuja, että tästä saisi puhua, vaikka mieli olisi ristiriitainen, vaikka ei tahtoisi koko kakaraa ollenkaan.